Munch-museo nousee meren päälle

8.11.2018

Edvard Munch oli käsittämättömän tuottelias taiteilija. Hän testamenttasi Oslon kaupungille 28 000 teostaan, maalauksia, veistoksia ja valokuvia. Vanha Munch-museo osoittautui jo kauan sitten kokoelmille liian pieneksi. Uusi museo nousee nyt veden päälle Bjørvikan lahteen Oslon keskustassa.

Norjassa kiisteltiin pitkään ja hartaasti siitä, mihin uusi Munchille omistettu museo tulisi rakentaa ja millainen sen pitäisi olla. Vuonna 2008 Oslon kaupunki julisti arkkitehtuurikilpailun, ja seuraavana vuonna voittajaksi julistettiin espanjalaisen Juan Herrerosin ehdotus nimeltä Lambda.

Soraäänien jälkeen rakennustöihin

Kuten usein ”vau-arkkitehtuurin” kanssa käy, Lambdan rohkea muotokieli ja koko herättivät myös paljon vastustusta. Sitä pidettiin liian korkeana ympäristöönsä nähden ja erikoisen muotoisena. Pitkän poliittisen kädenväännön jälkeen rakennustöihin vihdoin päästiin vuonna 2016.

Rakennustyömaakaan ei ollut helpoin mahdollinen: Lambda oli suunniteltu nousemaan suoraan merestä. Se tarkoitti mittavaa paalutustyötä urakoitsijaksi valitulle Hallingdal Bergboringille. Robit on jo vuosikausia toiminut Hallingdalin yhteistyökumppanina, ja oli siten luonteva valinta paalutuksen työkalutoimittajaksi.

Poranterät mittatilauksena

Vanhat satama-alueet ovat aina haastavia paalutukselle. Bjørvikassakin oli lahden pohjassa saven ja isojen kivenlohkareiden lisäksi sekalaista täyttömaata, kuten vanhoja laiturin perustuksia, joiden läpi oli porattava. Peruskallio taas oli erittäin kovaa kivilaatua. Robit ja Hallingdal suunnittelivatkin tehtävään parhaiten sopivat terät yhteistyössä.

Arvokas kaupunkiympäristö aiheutti myös omat haasteensa. Aivan työmaan vieressä sijaitsee Oslon maineikas oopperatalo. Oli varmistuttava siitä, että enimmillään 12 metriä syvälle peruskallioon porattavat paalut eivät aiheuta vajoamia sen perustuksiin. Siksi työhön valittiin Robitin flow control -erikoishuuhtelulla varustetut DTH-RoX+ FC -pilottiterät.

Kuusitoista kilometriä paalua

Munch-museon perustuksiin porattiin noin 16 kilometriä paaluja, yhteensä 311 kappaletta, paksuimmat läpimitaltaan 711 mm. Osa voitiin porata mantereen puolelta, osa porauslautan päältä. Näin vaativissa oloissa työ vaatii melkoista ammattitaitoa. – Kun 50 metrin syvyydessä jyskyttävää laitetta ohjataan lautalta, porarin on pidettävä niin näkö-, kuulo- kuin tuntoaistikin jatkuvasti valppaana, kuvailee Hallingdalin työnjohtaja Sverre Bjella.

Vaativien olosuhteiden takia paalutustyössä oli varauduttu yllätyksiin, mutta kaikki sujui lopulta ilman suuria ongelmia. Urakka valmistui lokakuussa 2016. Robitin puolelta projektista vastannut Senior Specialist Kari Juntunen esittää kiitokset Hallingdalin lisäksi myös muille yhteistyökumppaneille.

– Edustajamme Norsk Pumpeservice vastasi porauskaluston varastoinnista ja teknisestä palvelusta erinomaisesti. Kulutusosien saanti ei työmaalla katkennut kertaakaan, kehuu Kari.

Lokakuussa 2016 prinsessa Mette-Marit muurasi Lambdan peruskiven. Perustuksille nouseva näyttävä 12-kerroksinen, lasipintainen museorakennus avaa näillä näkymin ovensa yleisölle vuonna 2020.