Raitiotien osa 1 (TAS 1) toteutettiin kuudessa lohkossa vuosina 2017–2021. Ensimmäinen osa sisältää raitiotien radat ja pysäkit Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja Yliopistolliselta sairaalalta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle. Lisäksi on rakennettu varikko Hervantaan. Liikennöinti ensimmäisellä osalla alkoi elokuussa 2023.

Raitiotien osa 2 (TAS 2) sisältää osuuden Pyynikintorilta Lentävänniemeen Santalahden, Hiedanrannan ja Niemenrannan kautta. Osa 2 suunniteltiin rakennettavaksi vaiheittain siten, että osuus Pyynikintori–Santalahti valmistui ja liikenne aloitettiin elokuussa 2023. Osuudella Santalahti–Lentävänniemi rakentaminen alkoi keväällä 2022.

Jos kaikki sujuu suunnitellusti, raitioliikenne Lentävänniemeen voi alkaa vuoden 2025 alussa.

Tampereen raitiolinjaston pituus osilla 1 ja 2 on yhteensä noin 24 kilometriä. Käynnissä on suunnit-teluvaihe raitiotien osasta 3, jonka toteutuksesta valtuusto tekee päätöksen loppuvuodesta 2024.

YIT on toteuttanut reitin varrelle mm. työaikaiset liikennejärjestelyt, pohjatyöt, viemäröinnit, kaapelityöt, sillat, tukimuurit, kiskojen asennukset, kivetystyöt, kiertoliittymät, jalkakäytävät ja 24 raitiotiepysäkkiä. Reitin suurten korkeuserojen takia rakennettiin 20 tukimuuria. Lisäksi tehtiin 9 uutta siltaa, joista Koivusenojan ratasilta nousee 18 metrin korkeuteen ja Vackerin sillalla on pituutta 250 metriä.

YIT rakensi myos modulaarisesti suunnitellun varikon Hervantaan. Ennen varikon rakennustöitä louhittiin 250 000 m3 kalliota, jota hyödynnettiin varikon tontin pengerryksissä. Loput louheet käytettiin murskeena hankkeessa.

Projektin pohjatöissä tehtiin monenlaisia pohjanvahvistustoimia ja raitiotien rakennekerrokset.

– Vahvistuksia tarvittiin erilaisia. Välillä oli vastassa savimaata, kalliota tai monta metriä turvetta. Paalutusta on tehty kilometrejä erityisesti silloissa, joissa on käytetty paalulaattoja. Lisäksi on tehty erilaisia tukimuureja, massanvaihtoja, keventeitä ja painopenkereitä, kertoo YIT Infra Oy:n Veetu Helkiö, joka on työskennellyt TAS 1:n työnjohtajana ja TAS 2:n työmaainsinöörinä.

Pohjatöissä on käytetty pääasiassa YIT:n omaa konekalustoa.

– Pora- ja lyöntipaalutusta on hyödynnetty laajasti vahvistuksissa, joihin Robit toimitti avartimet paaluihin ja kruunut poraukseen. Suurin osa avartimista meni suoraan paalutoimittajalle, joten paalut olivat valmiita käytettäväksi, mikä nopeutti tekemistä. Jonkin verran niitä hitsailtiin myös työmaalla. Porakruunuja oli koko ajan riittävästi varastossa ja Robitin toimitukset pelasivat sovitusti, vaikka maailmalla on eletty haastavia aikoja materiaalivirtojen kanssa. Kotimainen tuotanto näkyy toimitusvarmuudessa, ja kun Lempäälästä ei ole raitiovaunutyömaalle pitkäkään matka, tuotteita saatiin hyvin nopeasti Robitin keskusvarastosta, kehuu Helkiö.

Raitiotiehankkeen kakkososan pohjatyöt saatiin valmiiksi viime vuoden lopulla.

– Hanke sujui kokonaisuudessaan hyvin ja aikataulut pitivät haasteellisista ajoista huolimatta. Tämä oli ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen projekti, jossa sovitettiin yhteen paljon erilaisia työvaiheita, sanoo Helkiö.

Uppovasaraporaus mahdollistaa erittäin syvien reikien poraamisen suoraan terän päälle asetettavan vasaran ansiosta. YIT käytti raitiovaunutyömaalla onnistuneesti Robit DTH SR -sarjan avartimia ja kruunuja.