Viimeksi muokattu: 5.3.2021

Taloudellinen riskienhallinta

Konserni altistuu toimintojensa seurauksena erilaisille rahoitusriskeille: markkinariski (mukaan lukien valuuttariski ja rahavirran korkoriski), luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallinnan kokonaisohjelma keskittyy tunnistamaan mahdolliset riskit, joita aiheutuu rahoitusmarkkinoilta, asiakkaiden kanssa toteutuvista liiketoimista ja maksuvalmiusvaatimuksista, ja pienentämään näitä riskejä.

Riskien tunnistaminen, arvioiminen ja pienentäminen ovat osa päivittäisiä johtamisrutiineja. Pääosin konsernin rahoitusta hoitaa Robit Oyj, mutta pienemmät investoinnit tai käyttöpääoman tarpeet voidaan rahoittaa paikallisesti.

Hallitus päättää riskien kokonaishallinnan periaatteista sekä tiettyjä alueita, kuten valuuttariskiä, korkoriskiä, luottoriskiä ja johdannaisinstrumenttien käyttöä koskevista periaatteista.

Markkinariski

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu eri valuutoista johtuvalle valuuttariskille, joka liittyy erityisesti USA:n dollariin, Australian dollariin, Ison-Britannian puntaan, Etelä-Korean woniin, Etelä-Afrikan randiin sekä Venäjän ruplaan.  Valuuttariskiä aiheutuu tulevista liiketapahtumista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin toimintoihin tehdyistä nettosijoituksista. Valuuttariskiä syntyy, kun vastaiset liiketapahtumat tai taseeseen merkityt varat tai velat ovat muun valuutan kuin yrityksen toimintavaluutan määräisiä.

Konserniin kuuluvien yhtiöiden myynti- ja ostotapahtumat ovat yleensä yhtiöiden toimintavaluutan määräisiä. Konserni on määritellyt politiikan valuuttariskeiltä suojautumiseksi. Johto pyrkii tasapainottamaan muussa valuutassa kuin toimintavaluutassa toteutuvat tuotot ja kulut ja suojaa merkittävimmät positiot, joiden suojaaminen on kustannustehokasta.

Jos euro olisi 31.12.2020 heikentynyt/vahvistunut 10 % Australian dollariin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 132 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa konsernin sisäisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2020 heikentynyt/vahvistunut 10 % USA:n dollariin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 181 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa USA:n dollarin määräisten, 1 851 tuhannen euron suuruisten sisäisten lainasaamisten muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2020 heikentynyt/vahvistunut 10 % Korean woniin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 536 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa 5 821 tuhannen euron suuruisen konsernin sisäisen lainasaamisen muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2020 heikentynyt/vahvistunut 10 % Ison-Britannian puntaan nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 243 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa Ison-Britannian punnan määräisen 1 335 tuhannen euron suuruisen konsernin sisäisen lainasaamisen ja yhteensä 1 222 tuhannen euron ulkoisten ja konsernin sisäisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2020 heikentynyt/vahvistunut 10 % Etelä-Afrikan randiin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 132 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa Etelä-Afrikan randin määräisen, 1 166 tuhannen euron suuruisen konsernin sisäisen lainasaamisen muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2020 heikentynyt/vahvistunut 10 % Venäjän ruplaan nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 135 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa ulkoisten ja konsernin sisäisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Konsernilla on tiettyjä sijoituksia ulkomaisiin yksikköihin, joiden nettovarat ovat alttiina translaatioriskille.  Translaatioriskiä aiheutuu lähinnä Australian dollarin, Ison-Britannian punnan ja Etelä-Korean wonin kurssimuutoksista.

Rahavirran korkoriski

Rahavirran korkoriskiä syntyy konsernin pitkäaikaisista lainoista. Valtaosa konsernin lainoista on vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin rahavirran korkoriskille. Konsernilla ei ollut tilikauden päättyessä kiinteäkorkoisia velkoja. Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat olivat tilinpäätöksessä esitetyillä tilikausilla seuraavien valuuttojen määräisiä: euro, Etelä-Korean won, Ison-Britannian punta ja Etelä-Afrikan rand.

Jos korkoprosentit olisivat 31.12.2020 olleet 50 korkopistettä korkeammat kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden tulos verojen jälkeen olisi ollut 126 tuhatta euroa (2019: 140 tuhatta euroa) pienempi vaihtuvakorkoisten velkojen suurempien korkokulujen seurauksena. Korkoa koskeva herkkyyslaskelma on tehty siirtämällä korkokäyrää 50 korkopisteen verran (matalasta korkoympäristöstä johtuen ei ole esitetty alempaa skenaariota). Korkopositio sisältää kaikki ulkoiset korolliset velat, joiden korko on vaihtuva.

Konsernin johto on arvioinut rahavirran korkoriskin nykyisessä markkinatilanteessa pieneksi, eikä se sen vuoksi käytä aktiivisesti johdannaisinstrumentteja rahavirran korkoriskiltä suojautumiseen.

Luottoriski

Luottoriskiä aiheutuu pääasiassa rahavaroista ja avoimena olevista saamisista asiakkailta. Rahavaroihin liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernitasolla. Rahavarat säilytetään maineikkaissa pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Kukin paikallinen yritys vastaa myyntisaamisiinsa liittyvän luottoriskin hallinnasta. Paikalliset yritykset ovat velvollisia analysoimaan jokaisen uuden asiakkaansa luottokelpoisuuden ennen kuin asiakkaalle tarjotaan tavanomaisia maksu- ja toimitusehtoja.

Ennen kuin asiakas hyväksytään, sen kyky suorittaa maksu ostotapahtumistaan arvioidaan huolellisesti analysoimalla asiakkaan tilinpäätöstä ja senhetkistä markkinatilannetta. Korkean riskin alueilla käytetään luottoriskiä pienentäviä maksutapoja, kuten rembursseja ja ennakkomaksuja. Konserni on pystynyt perimään myös merkittävästi erääntyneitä saamisia.

Maksimi luottoriski raportointipäivinä vastaa yllä mainittujen rahoitusvarojen kirjanpitoarvoja.

Konsernilla on vain yhden tyyppisiä rahoitusvaroja, joihin sovelletaan odotettua luottotappioiden mallia: myyntisaamiset tuotteiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Vaikka rahavarat ja jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velkasitoumukset kuuluvat myös IFRS 9: n arvonalentumistestauksiin, havaittu arvonalentumistappio ei ole merkityksellinen.

Tämän perusteella myyntisaamisten kirjanpitoarvoa vähentäviä kirjauksia taseesa oli 724 tuhatta euroa tilikauden 2020 lopussa ja 842 tuhatta euroa vuonna 2019.

Maksuvalmiusriski

Konsernin rahoitustoiminto tekee rahavirtaennusteet. Rahoitustoiminto seuraa viikoittain konsernin maksuvalmiustarpeita sen varmistamiseksi, että sillä on riittävästi rahavaroja liiketoiminnan tarpeisiin ja sitovat käyttämättömät luottolimiitit antavat kaikkina aikoina riittävästi liikkumavaraa. Konsernilla on 31.12.2020 rahavaroja tai alle vuorokaudessa käteiseksi muutettavia talletuksia yhteensä 14 339 tuhatta euroa (31.12.2019: 15 248 tuhatta euroa). Liiketoiminnan rahavirta ja likvidit varat ovat pääasialliset rahoituksen lähteet tulevaisuuden maksuille yhdessä mahdollisen uuden velan tai oman pääoman ehtoisen rahoituksen kanssa.

Konsernin vuonna 2016 nostettuun korolliseen velkaan liittyviä kovenantteja seurataan säännöllisesti. Nämä kovenantit ovat omavaraisuusaste ja nettovelan suhde EBITDA-lukuun (käyttökatteeseen). Omavaraisuusvaatimus 32,5 % ja nettovelkojen suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen 2,5 kesäkuusta 2018 alkaen. Uuden rahoitussopimuksen mukainen nettovelkojen ja käyttökatteen suhde kovenanttiehtojen tarkasteluhetkellä 31.12.2020, sai olla korkeintaan 4,0. Rahoitussopimuksen kovenantti korolliset nettovelat/käyttökate oli 4,1 eikä täyttänyt rahoitussopimuksen ehtoja 31.12.2020. Yhtiö on saanut päärahoittajaltaan suostumuksen kovenatin rikkoutumiselle 18.12.2020 Tilikaudella 2021 palataan alkuperäiseen kovenanttiehtoon nettovelkojen ja käyttökatteen suhteesta Viittaamme liitetiedon 4.3 tietoon kovenantin rikkoutumisesta.

Konsernin omavaraisuusaste 45,5 % 31.12.2020 (31.12.2019: 47,4 %) on vahva, ja konserni pystyy saamaan ulkopuolista rahoitusta, jos liiketoiminnan rahavirtaa ei kerry riittävästi. Ylimääräisiä kassavaroja ei sijoiteta aktiivisesti. Konsernin tavoitteena on sekä orgaaninen että rakenteellinen kasvu, ja kassavaroja ohjataan tähän tarkoitukseen.

Pääoman hallinta

Robitin pääoma määritellään taseen mukaiseksi omaksi pääomaksi ja lainoiksi, 31.12.2020 pääoma oli 82 556 tuhatta euroa (31.12.2019 88 142 tuhatta euroa). Robitin pääoman hallinnan tavoitteena on pitää pääomarakenne, joka tukee sen liiketoimintaa varmistamalla toimintaolosuhteet sekä omistaja-arvon kasvattaminen tavoittelemalla kilpailukykyistä tuottoa sijoitetulle pääomalle.  Pääomarakenteen tulee huomioon liiketoiminnan sekä nykyiset että tulevat tarpeet ja varmistettava kilpailukykyiset rahoituskustannukset. Robitin hallitus seuraa omavaraisuusastetta ja nettovelan suhdetta EBITDA-lukuun. Omavaraisuusaste lasketaan oikaistun oman pääoman ja saatujen ennakkomaksujen suhteena kokonaisvaroihin.

Pääomarakenteeseen voidaan vaikuttaa muun muassa osingonjaon ja osakeantien avulla. Robit pystyy tarvittaessa hankkimaan omia osakkeitaan ja laskemaan liikkeeseen uusia osakkeita yhtiökokouksen antamilla valtuuksilla.  Konsernin omavaraisuusaste oli 45,5 % (31.12.2019: 47,4 %) ja nettovelkojen suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 4,1 vuoden 2020 lopussa. Viittaamme liitetiedon 4.3 tietoon kovenantin rikkoutumisesta.

Yhteistyö pankkien kanssa perustuu pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on hoitaa Robitin lainavelvoitteet kassavirran avulla. Nopean kasvun vaiheessa pääomaa voidaan hankkia sekä oman että vieraan pääoman ehdoin.