Viimeksi muokattu: 15.9.2020

Taloudellinen riskienhallinta

Konserni altistuu toimintojensa seurauksena erilaisille rahoitusriskeille: markkinariski (mukaan lukien valuuttariski ja rahavirran korkoriski), luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallinnan kokonaisohjelma keskittyy tunnistamaan mahdolliset riskit, joita aiheutuu rahoitusmarkkinoilta, asiakkaiden kanssa toteutuvista liiketoimista ja maksuvalmiusvaatimuksista, ja pienentämään näitä riskejä.

Riskien tunnistaminen, arvioiminen ja pienentäminen ovat osa päivittäisiä johtamisrutiineja. Pääosin konsernin rahoitusta hoitaa Robit Oyj, mutta pienemmät investoinnit tai käyttöpääoman tarpeet voidaan rahoittaa paikallisesti.

Hallitus päättää riskien kokonaishallinnan periaatteista sekä tiettyjä alueita, kuten valuuttariskiä, korkoriskiä, luottoriskiä ja johdannaisinstrumenttien käyttöä koskevista periaatteista.

Markkinariski

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu eri valuutoista johtuvalle valuuttariskille, joka liittyy erityisesti USA:n dollariin, Australian dollariin, Ison-Britannian puntaan, Etelä-Korean woniin sekä Venäjän ruplaan. Valuuttariskiä aiheutuu tulevista liiketapahtumista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin toimintoihin tehdyistä nettosijoituksista. Valuuttariskiä syntyy, kun vastaiset liiketapahtumat tai taseeseen merkityt varat tai velat ovat muun valuutan kuin yrityksen toimintavaluutan määräisiä.

Konserniin kuuluvien yhtiöiden myynti- ja ostotapahtumat ovat yleensä yhtiöiden toimintavaluutan määräisiä. Konserni on määritellyt politiikan valuuttariskeiltä suojautumiseksi. Johto pyrkii tasapainottamaan muussa valuutassa kuin toimintavaluutassa toteutuvat tuotot ja kulut ja suojaa merkittävimmät positiot, joiden suojaaminen on kustannustehokasta.

Jos euro olisi 31.12.2019 heikentynyt/vahvistunut 10 % Australian dollariin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 757 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa emoyrityksen australialaiselle tytäryritykselle antaman Australian dollarin määräisen, 7 846 tuhannen euron suuruisen lainan muuntamisesta johtuvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2019 heikentynyt/vahvistunut 10 % USA:n dollariin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 1 520 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa USA:n dollarin määräisten, 5 112 tuhannen euron suuruisten sisäisten lainasaamisten ja yhteensä 11 965 tuhannen euron ulkoisten ja konsernin sisäisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2019 heikentynyt/vahvistunut 10 % Korean woniin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 1 088 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa Korean wonin määräisen, 5 918 tuhannen euron suuruisen konsernin sisäisen lainasaamisen muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2019 heikentynyt/vahvistunut 10 % Ison-Britannian puntaan nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 651 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa Ison-Britannian punnan määräisen 4 572 tuhannen euron suuruisen konsernin sisäisen lainasaamisen muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2019 heikentynyt/vahvistunut 10 % Venäjän ruplaan nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 224 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa ulkoisten ja konsernin sisäisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Konsernilla on tiettyjä sijoituksia ulkomaisiin yksikköihin, joiden nettovarat ovat alttiina translaatioriskille. Translaatioriskiä aiheutuu lähinnä Australian dollarin, Ison-Britannian punnan ja Etelä-Korean wonin kurssimuutoksista.

Rahavirran korkoriski

Rahavirran korkoriskiä syntyy konsernin pitkäaikaisista lainoista. Valtaosa konsernin lainoista on vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin rahavirran korkoriskille. Konsernilla ei ollut tilikauden päättyessä kiinteäkorkoisia velkoja yhteensä (31.12.2018: 2 706 tuhatta euroa). Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat olivat tilinpäätöksessä esitetyillä tilikausilla seuraavien valuuttojen määräisiä: euro, Etelä-Korean won ja Ison-Britannian punta.

Jos korkoprosentit olisivat 31.12.2019 olleet 50 korkopistettä korkeammat kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden tulos verojen jälkeen olisi ollut 140 tuhatta euroa (2018: 193 tuhatta euroa) pienempi vaihtuvakorkoisten velkojen suurempien korkokulujen seurauksena. Korkoa koskeva herkkyyslaskelma on tehty siirtämällä korkokäyrää 50 korkopisteen verran (matalasta korkoympäristöstä johtuen ei ole esitetty alempaa skenaariota). Korkopositio sisältää kaikki ulkoiset korolliset velat, joiden korko on vaihtuva.

Konsernin johto on arvioinut rahavirran korkoriskin nykyisessä markkinatilanteessa pieneksi, eikä se sen vuoksi käytä aktiivisesti johdannaisinstrumentteja rahavirran korkoriskiltä suojautumiseen.

Luottoriski

Luottoriskiä aiheutuu pääasiassa rahavaroista ja avoimena olevista saamisista asiakkailta. Rahavaroihin liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernitasolla. Rahavarat säilytetään maineikkaissa pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Kukin paikallinen yritys vastaa myyntisaamisiinsa liittyvän luottoriskin hallinnasta. Paikalliset yritykset ovat velvollisia analysoimaan jokaisen uuden asiakkaansa luottokelpoisuuden ennen kuin asiakkaalle tarjotaan tavanomaisia maksu- ja toimitusehtoja.

Ennen kuin asiakas hyväksytään, sen kyky suorittaa maksu ostotapahtumistaan arvioidaan huolellisesti analysoimalla asiakkaan tilinpäätöstä ja senhetkistä markkinatilannetta. Korkean riskin alueilla käytetään luottoriskiä pienentäviä maksutapoja, kuten rembursseja ja ennakkomaksuja. Konserni on pystynyt perimään myös merkittävästi erääntyneitä saamisia.

Maksimi luottoriski raportointipäivinä vastaa yllä mainittujen rahoitusvarojen kirjanpitoarvoja.

Konsernilla on vain yhden tyyppisiä rahoitusvaroja, joihin sovelletaan odotettua luottotappioiden mallia: myyntisaamiset tuotteiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Vaikka rahavarat ja jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velkasitoumukset kuuluvat myös IFRS 9:n arvonalentumistestauksiin, havaittu arvonalentumistappio ei ole merkityksellinen.

Tämän perusteella myyntisaamisten kirjanpitoarvoa vähentäviä kirjauksia taseessa oli 842 tuhatta euroa tilikauden 2019 lopussa ja 1 298 tuhatta euroa vuonna 2018.

Maksuvalmiusriski

Konsernin rahoitustoiminto tekee rahavirtaennusteet. Rahoitustoiminto seuraa viikoittain konsernin maksuvalmiustarpeita sen varmistamiseksi, että sillä on riittävästi rahavaroja liiketoiminnan tarpeisiin ja sitovat käyttämättömät luottolimiitit antavat kaikkina aikoina riittävästi
liikkumavaraa. Konsernilla on 31.12.2019 kassavaroja tai alle vuorokaudessa käteiseksi muutettavia talletuksia yhteensä 15 248 tuhatta euroa (31.12.2018: 27 476 tuhatta euroa). Liiketoiminnan rahavirta ja likvidit varat ovat pääasialliset rahoituksen lähteet tulevaisuuden maksuille yhdessä mahdollisen uuden velan tai oman pääoman ehtoisen rahoituksen kanssa.

Konsernin vuonna 2016 nostettuun korolliseen velkaan liittyviä kovenantteja seurataan säännöllisesti. Nämä kovenantit ovat omavaraisuusaste ja nettovelan suhde EBITDA-lukuun (käyttökatteeseen). Omavaraisuusvaatimus 32,5 % ja nettovelkojen suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen 2,5 kesäkuusta 2018 alkaen.

Konsernin omavaraisuusaste 47 % 31.12.2019 (31.12.2018: 49 %) on vahva, ja konserni pystyy saamaan ulkopuolista rahoitusta, jos liiketoiminnan rahavirtaa ei kerry riittävästi. Ylimääräisiä kassavaroja ei sijoiteta aktiivisesti. Konsernin tavoitteena on sekä orgaaninen että rakenteellinen kasvu, ja kassavaroja ohjataan tähän tarkoitukseen.

Pääoman hallinta

Robitin pääoma määritellään taseen mukaiseksi omaksi pääomaksi ja lainoiksi 31.12.2019 pääoma oli 88 142 tuhatta euroa (31.12.2018: 101 044 tuhatta euroa). Robitin pääoman hallinnan tavoitteena on pitää pääomarakenne, joka tukee sen liiketoimintaa varmistamalla toimintaolosuhteet sekä omistaja-arvon kasvattaminen tavoittelemalla kilpailukykyistä tuottoa sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteessa tulee huomioida liiketoiminnan sekä nykyiset että tulevat tarpeet ja varmistettava kilpailukykyiset rahoituskustannukset. Robitin hallitus seuraa omavaraisuusastetta ja nettovelan suhdetta EBITDA-lukuun. Omavaraisuusaste lasketaan oikaistun oman pääoman ja saatujen ennakkomaksujen suhteena kokonaisvaroihin.

Pääomarakenteeseen voidaan vaikuttaa muun muassa osingonjaon ja osakeantien avulla. Robit pystyy tarvittaessa hankkimaan omia osakkeitaan ja laskemaan liikkeeseen uusia osakkeita yhtiökokouksen antamilla valtuuksilla. Konsernin omavaraisuusaste oli 47 % (31.12.2018: 49 %) ja nettovelkojen suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 7,0 vuoden 2019 lopussa.

Yhteistyö pankkien kanssa perustuu pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on hoitaa Robitin lainavelvoitteet kassavirran avulla. Nopean kasvun vaiheessa pääomaa voidaan hankkia sekä oman että vieraan pääoman ehdoin.