Viimeksi muokattu: 21.9.2017

Taloudellinen riskienhallinta

Yhtiön hallitus päättää yhtiön riskienhallintapolitiikasta ja määrittelee suuntaviivat yhtiön riskienhallinnan tasolle. Yhtiön operatiivisen johdon tehtävänä on vastata riskienhallinnan käytännön toimenpiteistä riskienhallintapolitiikan puitteissa.

Rahoitusriskien hallinnan tehtävänä on liiketoiminnan katteen ja kassavirtojen suojaaminen sekä varainhankinnan ja likviditeetin tehokas hallinta. Yhtiön pyrkimyksenä on kehittää tuloksen ja tulevien kassavirtojen sekä pääomarakenteen ennakoitavuutta, ja sopeuttaa liiketoimintoja toimintaympäristössä jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin.

Yhtiö kohtaa liiketoiminnassaan tiettyjä yleisiä rahoitusriskejä. Tällaisia riskejä ovat muun muassa valuuttakurssiriski, korkoriski, maksuvalmiusriski, jälleenrahoitusriski ja vastapuoliriski (luottoriski). Alla on kuvattu yhtiön merkittävimpiä rahoitusriskejä sekä keskeisimpiä keinoja, joilla riskejä pyritään hallitsemaan.

Valuuttakurssiriski

Konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu eri valuutoista johtuvalle valuuttariskille, joka liittyy erityisesti USA:n dollariin, Australian dollariin, Ison-Britannian puntaan, ja Etelä-Korean woniin. Valuuttariskiä aiheutuu tulevista liiketapahtumista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin toimintoihin tehdyistä nettosijoituksista. Valuuttariskiä syntyy, kun vastaiset liiketapahtumat tai taseeseen merkityt varat tai velat ovat muun valuutan kuin yrityksen toimintavaluutan määräisiä.

Konserniin kuuluvien yhtiöiden myynti- ja ostotapahtumat ovat yleensä yhtiöiden toimintavaluutan määräisiä. Johto pyrkii tasapainottamaan muussa valuutassa kuin toimintavaluutassa toteutuvat tuotot ja kulut. Konserni ei käytä johdannaisia aktiivisesti valuuttariskiltä suojautumiseen. Se voi kuitenkin joskus suojata merkittäviä ulkomaanrahan määräisiä liiketapahtumia termiinisopimuksilla. Konserni solmi valuuttajohdannaisen toukokuussa 2016, jolla se osti 19 800 tuhatta Australian dollaria kiinteään kurssiin. Määrä vastasi DTA:n hankinnan jaksotettua hankintahintaa. Tämä transaktio maksettiin joulukuussa 2016 ja konserni kirjasi transaktiosta 1 156 tuhannen euron voiton. Vastaavasti Bulrocin hankintaan liittyi noin 890 tuhannen euron suojaustappio. Tilinpäätöspäivänä oli avoimena pieniä termiinisopimuksia.

Jos euro olisi 31.12.2016 heikentynyt/vahvistunut 10 % Australian dollariin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 2 126 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa emoyrityksen australialaiselle tytäryritykselle antaman Australian dollarin määräisen, 23 789 tuhannen euron suuruisen lainan muuntamisesta johtuvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena.

Jos euro olisi 31.12.2016 heikentynyt/vahvistunut 10 % Yhdysvaltojen dollariin nähden kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden voitto verojen jälkeen olisi ollut 598 tuhatta euroa suurempi/pienempi pääasiassa Yhdysvaltojen dollarin määräisten, 6 289 tuhannen euron suuruisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvien valuuttakurssivoittojen/-tappioiden seurauksena (2015: 443 tuhatta euroa).

Konsernilla on tiettyjä sijoituksia ulkomaisiin yksikköihin, joiden nettovarat ovat alttiina translaatioriskille. Translaatioriskiä aiheutuu lähinnä Australian dollarin, Ison-Britannian punnan ja Etelä-Korean wonin kurssimuutoksista.

Korkoriski

Rahavirran korkoriskiä syntyy konsernin pitkäaikaisista lainoista. Valtaosa konsernin lainoista on vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin rahavirran korkoriskille. Vain yksi korealaisen tytäryrityksen laina on kiinteäkorkoinen, ja sen määrä 31.12.2016 on 394 tuhatta euroa (31.12.2015: 390 tuhatta euroa ja 1.1.2015: 374 tuhatta euroa). Tämän vuoksi konserni altistuu käyvän arvon korkoriskille vain rajoitetusti. Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat olivat tilinpäätöksessä esitetyillä tilikausilla seuraavien valuuttojen määräisiä: euro, Etelä-Korean won ja Ison-Britannian punta.

Jos korkoprosentit olisivat 31.12.2016 olleet 50 korkopistettä korkeammat kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tilikauden tulos verojen jälkeen olisi ollut 188 tuhatta euroa (2015: 45 tuhatta euroa) pienempi vaihtuvakorkoisten velkojen suurempien korkokulujen seurauksena. Korkoa koskeva herkkyyslaskelma on tehty siirtämällä korkokäyrää 50 korkopisteen verran (matalasta korkoympäristöstä johtuen ei ole esitetty alempaa skenaariota). Korkopositio sisältää kaikki ulkoiset korolliset velat, joiden korko on vaihtuva.

Konsernin johto on arvioinut rahavirran korkoriskin nykyisessä markkinatilanteessa pieneksi, eikä se sen vuoksi käytä aktiivisesti johdannaisinstrumentteja rahavirran korkoriskiltä suojautumiseen. Tällä hetkellä koronvaihtosopimukset, joilla vaihtuva korko muutetaan kiinteäksi, kattavat vain vähäisen osan konsernin lainoista. Tällaisten koronvaihtosopimusten taloudellinen vaikutus on, että vaihtuvakorkoisista lainoista tulee kiinteäkorkoisia.

Maksuvalmiusriski

Konsernin rahoitustoiminto tekee rahavirtaennusteet. Rahoitustoiminto seuraa viikoittain konsernin maksuvalmiustarpeita sen varmistamiseksi, että sillä on riittävästi rahavaroja liiketoiminnan tarpeisiin ja sitovat käyttämättömät luottolimiitit antavat kaikkina aikoina riittävästi liikkumavaraa. Konsernilla oli 31.12.2016 käytössään rahavaroja yhteensä 10 519 tuhatta euroa, joista 1 415 tuhatta euroa oli käyttämätöntä luottolimiittiä (31.12.2015: 33 310 tuhatta euroa ja 1.1.2015: 1 516 tuhatta euroa). Liiketoiminnan rahavirta ja likvidit varat ovat päärahoituksen lähde tulevaisuuden maksuille yhdessä mahdollisen uuden velan tai oman pääoman ehtoisen rahoituksen kanssa.

Konsernin vuonna 2016 nostettuun korolliseen velkaan liittyviä kovenantteja seurataan yhtiön sisäisesti kuukausittain. Nämä kovenantit ovat omavaraisuusaste ja nettovelan suhde käyttökatteeseen.

Konsernin omavaraisuusaste oli 44 % 31.12.2016 (31.12.2015: 71 %). Ylimääräisiä kassavaroja ei sijoiteta aktiivisesti. Konsernin tavoitteena on sekä orgaaninen että rakenteellinen kasvu, ja kassa-varoja ohjataan tähän tarkoitukseen.

Jälleenrahoitusriski

Yhtiön rahoituksen saatavuuteen liittyviä riskejä hallitaan ennakoimalla yhtiön rahoitustarpeita, pitämällä käytössä riittäviä luottolimiittejä, pitämällä yllä riittävän laajaa rahoittajapohjaa, hallinnoimalla velkojen maksuaikatauluja sekä pidentämällä lainojen ja limiittien keskimääräistä maturiteettia ja ylläpitämällä yhtiön mainetta luotettavana velallisena. Osassa yhtiön rahoitussopimuksista on asetettu tavanomaisia yhtiön toimintaa, taloudellisia tunnuslukuja ja vakuuksien käyttöä koskevia kovenantteja. Kovenanteista tärkeimmät käsittelevät velkaantumisastetta ja omavaraisuusastetta.

Luottoriski

Luottoriskiä aiheutuu pääasiassa rahavaroista ja avoimena olevista saamisista asiakkailta. Rahavaroihin liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tasolla. Rahavarat säilytetään maineikkaissa pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Kukin paikallinen yritys vastaa myyntisaamisiinsa liittyvän luottoriskin hallinnasta. Paikalliset yritykset ovat velvollisia analysoimaan jokaisen uuden asiakkaansa luottokelpoisuuden ennen kuin asiakkaalle tarjotaan tavanomaisia maksu- ja toimitusehtoja.

Ennen kuin asiakas hyväksytään, sen kyky suorittaa maksu ostotapahtumistaan arvioidaan huolellisesti analysoimalla asiakkaan tilinpäätöstä ja senhetkistä markkinatilannetta. Korkean riskin alueilla käytetään luottoriskiä pienentäviä maksutapoja, kuten rembursseja ja ennakkomaksuja. Luottotappiot ovat aiemmin olleet vähäisiä. Konserni on lopulta pystynyt perimään myös merkittävästi erääntyneet saamiset.

Maksimi luottoriski raportointipäivinä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoja.